Tiimeissä työskentely on parhaimmillaan
todella tehokasta, tuottavaa, inspiroivaa, leppoisaa ja helppoa. Tuntuu kuin
mikään ei onnistuisi yksin niin hyvin. Toisaalta tiimissä työskentely voi myös
olla turhauttavaa, hidasta, katkonaista, masentavaa ja ikävää. Tuntuu kuin kaikki
onnistuisi yksin paremmin. Jos tiimissä on jatkuvia konflikteja, yhdessä
työskentely ei toimi.
Tiimityöskentely toimii monessa mielessä
samoin kuin urheilujoukkue. Kaikilla on omat roolinsa, mutta kaikki kuitenkin
pyrkivät tukemaan toisiaan ja rakentamaan tulosta yhdessä. Perättäiset onnistumiset
ja epäonnistumiset ruokkivat itseään ja saattavat ajaa tiimin joko ”voitto-”
tai ”tappioputkeen”, aivan kuten urheilujoukkueen. Kun menestystä tulee, on
tärkeää pitää pää kylmänä ja jalat maassa ja kun taas tulee tappioita, on
edellään tärkeää pitää pää kylmänä ja jatkaa yrittämistä muuttamalla joitain
asioita. Välillä tiimin ryhmädynamiikka ei kuitenkaan vaan toimi ja silloin
tarvitaan muutoksia pelaajakantaan tai valmentajaan.
Hieman tiimistä riippuen, johtajan asema
saattaa muistuttaa urheilujoukkueen valmentajan tai kapteenin roolia.
Valmentaja johtaa tiimiään ulkoapäin, ohjeistaa ja neuvoo, kun taas kapteeni
johtaa joukkojaan edestä omalla esimerkillään ja kirittää muita omalla
tekemisellään ja kypsyydellään. Erikseen on sitten vielä niin yrityksissä kuin
urheilujoukkueissa (jotka ovat lähes aina yrityksiä) sikariporras, joka ei
likaa käsiään kuin ajatustyössä.
Riippuu toki hieman firman organisaatio- ja
tiimirakenteesta, mutta itse näkisin hyvän tiiminjohtajan olevan kapteeni,
mutta myös valmentaja. Mielestäni hyvä tiiminvetäjä pitää itsekin työhaalareita
jalassaan, mutta osaa myös asettua työn ulkopuolelle tarkastelemaan
kokonaiskuvaa. Tiimi lapioi ojaa pää ojossa ja tiiminjohtaja on tässä lapioinnissa
mukana, mutta hän nousee tasaisesti ylös ojasta penkereelle katsomaan suuntaa
ja tarkastamaan jo kaivettua uraa ja nopeasti myös muiden työtahtia ja -intoa.
Sitten hän palaa itse lapioinnin ääreen.
Yksi oma kokemukseni tiimin johtamisesta on
armeijasta, jossa toimin noin 7 hengen ryhmänjohtajana. Pääsääntöinen tehtävänämme
oli uuteen tuliasemaan tultaessa pystyttää komentopaikka. Tämä täsmälleen sama
tehtävä suoritettiin leireillä pari kertaa päivässä ja se piti hoitaa mahdollisimman
nopeasti. Parin leirin jälkeen roolitukset olivat uponneet miehistön päähän ja
kaikki tiesivät täsmälleen mitä tehdä, kun hypätään lavetilta pois. Oma
osuuteni oli komentopaikan suunnittelu etukäteen ja nopean ohjeistuksen
antaminen tästä miehistölle. Tämän jälkeen autoin kaikessa mahdollisessa ja
tarkastelin välillä muiden pärjäävän ja kaiken etenevän suunnitelman mukaan.
Toimin siis sekä valmentajana, että kapteenina.
-JP
