Johtamisen perusteiden luennolla 9.11. oli vierailevana luennoitsijana vuorineuvos Reijo Karhinen, entinen OP-Pohjolan pääjohtaja. Hän piti mielenkiintoisen luennon viestinnän suhteesta johtamiseen.
Hänen mukaansa uuden teknologian myötä kaikki johtaminen on muutosjohtamista. Uuden teknologian myötä tulee uudistumispakko. Meillä on kuitenkin Suomessa paljon yrityksiä, yhteisöjä, organisaatioita, yksilöitä - ja sitä kautta johtamismalleja, jotka ovat syntyneet ja jääneet Suomeen, jota ei enää ole olemassa. Itse koen tämän olevan sääli. Olen kokenut millaista on toimia yrityksessä, joka on toimintamalleiltaan kaikilla osapuolilla jäänyt uudistumisesta ja muutoksesta jälkeen. Se ei työntekijälle ja asiakkaalle ole palvelevaa.
Karhisen mukaan uuden maailman myötä tulee myös uudet vaatimukset. Muutosta johtaa yksilö eli kansalainen, asiakas tai oppilas. Ajan käsite muuttuu; aikaa reagoida minuuteissa, ei tunneissa tai päivissä. Tämä sinänsä on hälyttävä käsite, koska kokoajan saatavilla olo kuormittaa yksilöä. Ei tulisi olettaa ihmisen olevan kokoajan vastausvalmiina.
Hänen mielestään johtaminen itsessään on murroksessa. Viestinnän myötä johtaminen reaaliaikaistuu. Enää ei johdeta asioita, vaan ihmisiä. Johtaja ei ole se, joka istuu ja katsoo kun muut tekee, vaan hän on esimerkin ja suunnan näyttäjä sekä innostaja ja motivoija. Esimiehen ja työntekijän roolit tasavertaistuvat, jolloin yhteisöllisyys vahvistuu ja johtamisen hierarkia ohenee.
Karhinen kertoi luennolle, jotta uudistumista voi tapahtua, tulee viestinnän olla avointa ja vuorovaikutuksellista. Avoin vuorovaikutus kasvattaa luottamusta tulevaan. Itsekin työelämässä huomannut, että asioiden ns. pimittäminen ja tiedottamisen viime hetkiin jättäminen ei anna hyvää kuvaa henkilöstölle, jolloin ei synny luottamusta.
Karhisen mukaan osaamista ja asiantuntevuutta tulisi jakaa, varsinkin nykyaikana sosiaalisessa mediassa tulisi olla läsnä jakamassa tietoutta ja ajatuksiaan. Karhinen painotti, että vain olemalla sosiaalisessa mediassa läsnä olet olemassa. Ja niinhän tuo nykyään näyttää olevan mentaliteettina. Kuten luennollakin keskusteltiin sosiaalisen median tärkeydestä niin itse kyllä koen sosiaalisen median olevan tärkeä nykyaikana tiedonhankinnan lähteenä, tietenkin lähdekriittisyyttä tulee käyttää. Tulevina johtajina meidän jokaisen tulisi miettiä sosiaalisen median hyötyjä osaamisemme ja tiedonhankintamme kanavana.
