Kyseisellä luennolla teemana oli organisaatiokulttuurin johtaminen. Luento aloitettiin selvittämällä kaikki aiheeseen liittyvät pienemmät termit. Minulle sana kulttuuri on melko yleismaailmallinen ja laaja käsite sillä se pitää sisällään kaiken ihmisen luoman. Jos sitä haluaa tarkastella lähemmin se täytyy pilkkoa erilaisiin yksiköihin kuten organisaatiokulttuuriin. Mitä sitten tarkoittaa organisaatiokulttuuri? Sen voi sanoa olevan erilaisen organisaation tai työpaikan sisällä olevaa kulttuuria. Kaikissa organisaatioissa on erilainen kulttuuri: asiat hoidetaan eri tavalla ja rutiinit ovat erilaiset. Yhdessäkin organisaatiossa voi olla monta eri kulttuuria.
Geert Hofstede luokittelee kulttuurit erilaisiin kulttuuriulottuvuuksiin valtaetäisyyden, individualismin ja kollektivismin, maskuliinisuuden ja feminiinisyyden, epävarmuuden välttämisen, pitkäjänteisyyden ja nautinnonhakuisuuden mukaan. Nämä arvot vaihtelevat suuresti eri maissa ja muokkaavat niiden työskentelykulttuureja. Täten osassa maista toisenlaiset yritysmuodot toimivat paremmin kuin toisissa ja nämä toiset taas voivat olla vahvempia muilla aloilla.
Organisaatiokulttuuriin liittyy näkyvät ja näkymättömät tasot. Näkyvissä kyse esimerkiksi organisaatiotilojen ulkoasusta, pukeutumisesta, juhlista ja seremonioista. Näkymättömät tasot koostuvatkin enimmäkseen normeista ja arvoista. Omasta näkökulmastani näkymättömät tasot ovat pohja tälle kaikelle sillä ne määrittävät organisaation näkyvät tasot. Asenteiden taustalla tulee olla kunnossa jotta organisaatio voi toimia. Joskus näkyvätkin tasot voivat kuitenkin olla pelkkä kulissi joka onnistuu tietynlaisen pelon ylläpitämänä. Esimerkkinä voi pitää monia pikaruokaketjuja tai monen eri alan globaaleja suuryrityksiä. Luodaan kuvitteellinen yhteisöllisyyden tunne ja hyvin organisoitu työpaikkakulttuuri sekä selkeät arvot taustalle mutta todellisuudessa työntekijöitä sekä ympäröivää maailmaa kohdellaan moraalisesti epäilyttävästi.
