Kontingenssiteorialla
tarkoitetaan organisaation rakennetta koskevaa teoria, jonka lähtökohtana on,
ettei ole yhtä oikeaa tapaa johtaa organisaatiota, sillä organisaatiot ovat
rakenteellisesti keskenään erilaisia. Rakenteellisena eroavaisuutena on hyvä mainita
organisaatioiden koko eli esimerkiksi kuinka monta työntekijää organisaatiossa
on töissä. Tärkeitä kontingenssiteoriassa vaikuttavia kontingenssitekijöitä
ovat muun muassa ympäristö, teknologia ja organisaation koko. Paras tapa
harjoittaa johtamista on kontingenssiteorian mukaan siis monen eri tekijän
summa. Ympäristöllä tarkoitetaan markkinoita, jotka määräävät johtamista ja
yrityksen toimintaa. Kun ympäristö on ennalta-arvattava, teorian mukaan
organisaation rakenne on byrokraattinen. Esimerkiksi elintarvikealalla on
helpompi ennustaa yrityksen tulevaisuutta kuin markkinointialalla. Teknologian
merkitystä teoriassa kuvaa hyvin sen byrokraattisuus, jos se on rutinoitunut
eikä helposti muuttumassa. Hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää autoja
valmistavaa yritystä, joissa työntekijät toimivat omalla työnpisteellään
tutuissa työtehtävissä. Viimeisenä kontingenssiteoriaan vaikuttavana muuttujana
on organisaation koko. Teoriassa kuvataan, että mitä isompi organisaatio on,
sitä byrokraattisemmin sen on toimittava. Tämä on järkevästi kuvattu, sillä
mitä enemmän organisaatiossa on liikkuvia palasia sitä enemmän johtamista sekä
selkeitä vastuualueita tarvitaan.
Kontengenssiteoriassa
ajatellaan, että organisaatiomallin ollessa samanlainen kokonsa ja ympäristönsä
puolesta, olisivat yritykset samanlaisia myös organisaatiomalliltaan, vaikka
toimisivatkin toisella puolella maapalloa. Tämä ajatus herättää vähintäänkin kysymyksen
siitä, että eikö esimerkiksi kulttuurista ulottuvuutta tulisi ottaa ollenkaan
huomioon. Ovatko japanilainen ja suomalainen suuryritys toiminnaltaan
rakennettu samanlaisesti? Eikö ihmisten kulttuurilla ole minkäänlaista
vaikutusta keskinäisiin suhteisiin yrityksessä? Kulttuurillinen näkökulma
tulisi ehdottomasti ottaa huomioon ainakin jollakin tasolla, koska se saattaa
vaikuttaa organisaation johtamiseen ja ylipäätään toimintaan.
Kontingenssiteoriassa ei kuitenkaan nähdä vain yhtä oikeaa organisaatiomallia,
vaan on otettava huomioon markkinoiden sekä organisaatiomallien välinen
vuorovaikutus. Tärkeää yritykselle onkin sovittaa organisaatiorakenteensa
oikein kontingensseihin,
joita
voi mahdollisesti miettimään myös uudestaan tietyin väliajoin.
Kontingenssiteoriassa
voidaan erottaa mekanistinen ja orgaaninen organisaatiomalli. Mekanistisesta
organisaatiosta voidaan käyttää esimerkkinä armeijaa. Armeijan toiminnalle on
välttämätöntä, että vastuu ja auktoriteetti ovat kaikille mahdollisimman
yksinkertaisesti esitetty, jolloin toimintaa voidaan harjoittaa ilman suurempia
epäselvyyksiä erilaisissa tilanteissa. Armeijassa erityisesti sotilasarvoilla
on suuri merkitys, koska jo toisen lätkiä katsomalla saat käsityksen teidän
välisestä valasuhteesta. Armeija on siis hyvinkin byrokraattinen ja mekaaninen
organisaatio. Mainostoimistoa voidaan pitää hyvin orgaanisena organisaationa,
koska työntekijöitä yhdistää monesti luovuus ja innovointitaidot.
Mainostoimistossa ei ole niin selkeitä valtasuhteita, jos verrataan vaikkapa
armeijaan. Tilannesidonnaisuus korostuu muun muassa vastuiden jakamisessa ja
päätöksenteossa, joka ei tulisi armeijassa missään nimessä kuuloonkaan.
Toisaalta on myös hyvä pohtia, että onko järkevää käyttää kahta
polarisoitunutta käsitettä, vaan nähdä monet yritykset näiden kahden mallin
hybrideinä.
- JK
