24.10.

Luennolla käsiteltiin johtamisen historiaa ja esiteltiin johtajuuden erilaisia pinnalla olleita tyylisuuntia ja ajattelutapoja. Keskustelua heräsi myös kysymyksestä synnynnäisyydestä johtajuudesta. Aiemmin on ajateltu, että johtajaksi synnytään, kun taas nykyisin on vallan näkemys, jonka mukaan hyväksi johtajaksi voi kasvaa ja kehittyä. Luennolla myös suhtauduttiin kriittisesti keittiöpsykologien suosimaan ajatukseen siitä, että jo päiväkodin hiekkalaatikolla voi nähdä, kuka on johtaja, kenestä sellainen kasvaa ja kuka tulee olemaan koko elämänsä toisten seuraaja. Itse kuulun tähän velitieteilijöiden koulukuntaan, joiden mukaan päiväkodin hiekkalaatikon määräysjärjestys kertoo paljon tulevaisuudenkin roolista johtajana. Itse pidän tätä nuoressa iässä näkyvää järjestystä lähinnä suuntaa-antavana, mutta kuitenkin melko hyvin paikkansa pitävänä. Toki on useita poikkeuksia, jotka kasvavat johtajan rooliin vasta myöhemmällä iällä tai niitä, jotka eivät ikinä esimerkiksi työelämässä ota ja ansaitse vastuuta samoissa määrin mitä päiväkodin hiekkalaatikolla.

Mielestäni hyväksi johtajaksi osittain synnytään, mutta eritoten kasvetaan. Tämä kasvuprosessi tosin alkaa jo aivan vauvaiästä ja jatkuu päiväkodin kautta koko ihmiselämän. Hiekkalaatikolla johtajan ominaisuuksista tai niiden puutteesta saa jo joitan merkkejä. Toki vaikkapa työelämänsä alkutaipaleella täysin johtajaksi soveltumaton henkilö voi myös kasvaa vakuttaavaksi johtajaksi, mutta tällainen myöhäisempi kehitys on harvinaisempaa ja usein vaatii jonkin radikaalin muutoksen, kuten uuden työpaikan tarjoaman tiiviin yhteisön tai täysin uuden asuinpaikkakunnan – tai maan ja sitä kautta uudet sosiaaliset ympyrät.

Usein nuorena johtajan asemissa toiminteet henkilöt tulevat toimimaan johtajina myös myöhemmin työelämässä. Oppilaskunnan puheenjohtajana, juniorijoukkoiden valmentajana tai nuorten leiriohjaajana toimiminen ovat tärkeitä mahdollisuuksia nuorille todella oppia johtamista parhaassa mahdollisessa asemassa: johtajana todellisessa tilanteessa. Usein tällaisissa toimissa ollessaan nuoret huomaavat itsekin, ovatko he kykeneivä johtajaksi vai eivät tai pitävätkö he muiden johtamisesta vai eivät.

Ehkä yksi parhaista esimerkeistä on varusmiespalveluksen johtajakoulutus, mutta erityisesti reserviupseerikurssi. Todella moni nykypäivän merkittävässä asemasta olevista johtajista on käynyt RUK:n. Tämä ei tarkoita, että kaikki kurssin käyneet olisivat hyviä, kelvollisia tai edes johtaja-ainesta ylipäätään, mutta tuossa 20 vuoden iässä johtajaksi tiedostaen tai tiedostamattaan pyrkivät ihmiset alkavat erottua todella selkeästi.

-JP

22.10.

Johtaminen on niitä käsitteitä, jotka ovat kaikille selkeitä ja kaikki tietävät niiden merkityksen, kunnes tulee määrittelyn aika. Silloin usein sanojen tuottaminen termin selityksesksi tuntuu vaikealta ja puhutaan “Wikipedia-määritelmästä”.

Arkikielessä termit jotaminen ja johtajuus ovat niin yleisiä, että niiden merkitys hämärtyy. Arkikielen johtaminen tarkoittaa hyvin selkeitä asioita, muiden ja itsensä johtamista, esimerkin näyttämistä ja ohjeiden jakamista. Arkikielessä johtaminen ei mielestäni useinkaan tarkoita päätöksentekoa tai suunnitelman noudattamista, sillä näistä puhuttaessa käytetään sanoja “päätöksenteko”, “päättäväisyys”, “täsmällisyys”, “pitkäjänteisyys” ja “suunnitelmallisuus”. Johtamisen merkitys jää kapeaksi, vaikka kaikki edellä mainitut termit siihen liittyvätkin hyvin läheisesti. Johtajuutta ei ajatella kokonaisuutena tai kaikessa sen laajuudessa. Tämä ehkä pohjaa osittain siihen, että substantiivi “johtaja” on melko yleinen termi arkikielessä. Johtaja on usein vain pomon vastine ja luultavasti sen takia verbi “johtajuus” nähdään usein vain muiden käskyttämisenä. Todellisuudessa se pitää sisällään paljon laajempia kokonaisuuksia käsyttämisen lisäksi muun muassa strategiasta, suuntaviivojen näyttämisestä, työyhteisön huolenpidosta ja päätöksenteosta.

Johtamisesta puhuttaessa ja siihen liittyviä esityksiä seuratessa törmää usein aforismeihin ja sitaatteihin. Melko usein tällaiset sitaatit aiheuttavat itsessäni hilpeyttä, sillä ne vaikuttavat niin latteilta ja joskus täysin itsestäänselviltä. Ensimmäisenkin kerran dioissa tällaisia esiintyi useampi. Yksi syy afroismien suosioon on se, että oikeita vastauksia ei johtamiseen liittyen ole olemassa ja jokainen voi kehittää itse omat parhaaksi näkemänsä johtamismeneltelmäsnsä – ja mallinsa, joiden ydinideoita sitten jakaa eteenpäin lyhyiden sitaattien kautta. Toisekseen näiden suosioon uskon vaikuttavan se, että johtajuuduesta on helppo keksiä vertauskuvia.

Johtajuus on niin laaja ja monisyinen asia, että on haasteellista, mutta mielekestä yrittää tiivistää se osuvasti pariin lauseeseen. Kattavasti se on mahdotonta, mutta lyhyet aforismit saattavat herättää ajatuksia ja osittain tiivistää johtamisen ytimen käsittämistä. Ajatuksia ne itsellänikin herättävät ja joskus kirkastavat tiettyjen asioiden merkitystä. Silti pidän johtajuuteen liittyviä aforismien ja niiden käytön sekä lainaamisen paljoutta hieman huvittana. Hyviksi katsomiaan ideoita on toki hyvä jakaa, mutta lyhyitä sitaatteja ei saa ottaa liian tosissaan tai kirjaimellisesti. Niissä on usein paljonkin perää, mutta toteutus on johtajasta riippuvainen ja niiden soveltuvuuksin hyvin tilanneriippuvaista.

-JP

Johdanto ja esittelyt

Jaakko Pohjala: Opiskelen pääaineenani yhteiskuntamaantiedettä nyt kolmatta vuotta. Yhdeksi sivuaineekseni olen tälle syksylle valinnut johtamisen 25 opintopisteen opintokokonaisuuden. Kokemusta johtamisesta on kertynyt pesäpallotuomaroinnin, leiriohjaajana toimimisen, armeijan sekä ainejärjestön kautta. Toivon kurssilta paljon yhtymäkohtia tosielämän haastaviin johtamistilanteisiin ja case-tapauksiin tutustumista. Pyrin saamaan kurssilta enemmän valmiuksia tasapuolisena, mutta vaativana johtajana toimimiseen.


-JP

Saku Harjamäki: Olen pääaineeltani yhteiskuntamaantieteen opiskelija ja menossa on nyt kolmas vuosi. Päätin valita johtamisen lyhyeksi sivuaineeksi, koska minua kiinnostaa erilaiset hierarkiat, se kuinka ihmisjoukkoja johdetaan ja miksi ihmiset ylipäätään tarvitsevat johtamista. Lisäksi tavoitteenani on saada uusia taitoja tulevaa työelämää varten. En yleensä ole hakeutunut johtaviin rooleihin joten suurempaa kokemusta johtajuudesta ei kohdallani ole. Ajoittain olen kesätöissäni tai varusmiesaikana saanut etäisesti johtajuutta muistuttavia tehtäviä. Eli kurssin tavoitteena lyhyesti: saada selville onko minulla piileviä johtajan kykyjä vai olenko syystäkin vältellyt johtajuutta.


- SH

Jaakko Kangasmäki: Opiskelen pääaineenani historiaa neljättä vuotta, ja kouluttaudun historian ja yhteiskuntaopin opettajaksi. Opiskelen kauppatieteitä, koska koen siitä olevan hyötyä erityisesti yhteiskuntaopin opettamisessa. Kokemusta johtamisesta on kertynyt urheilusta kapteenina, ainejärjestötoiminnasta sekä kesätöistä. Odotan kurssilta erilaisia näkemyksiä johtamisesta, joita en välttämättä ole aikaisemmin ajatellut. Vaikka hyviä johtajia ei kirjoja lukemalla tehdä, odotan hyviä vinkkejä kurssilta, kuinka johtamista kannattaa harjoittaa.

- JK

Inka Kuivalainen: Opiskelen pääaineenani käsityötiedettä neljättä vuotta. Johtamisen perusteet kurssi on osa valitsemaani opetushallinnon sivuainekokonaisuutta. Kurssilla haluaisin oppia mitkä ovat johtamisen ja organisoinnin peruskäsitteet ja johtamisen perustehtävät. Haluan myös lisätä ymmärrystäni liiketoiminnan harjoittamisesta globaalien vaikutussuhteiden verkostossa. Haluan myös oppia ja soveltamaan kurssilla käytyjä asioita käytännön esimies- ja johtamistilanteissa. Aiempia kokemuksia johtamisesta minulla on myyjänä työskennellessä eri esimiehistä ja heidän tavoistaan johtaa. Olen itse tällä hetkellä oman ainejärjestöni puheenjohtaja, jossa olen päässyt käyttämään johtamisen taitoja. Lisäksi olen toiminut isosena ja kerhonohjaajana, jossa on ollut ryhmän johtamisesta kyse. Haluaisin vahvistaa omaa johtajuuskäsitystäni ja tietämystäni kurssin aikana. 

- IK